maanantai 29. elokuuta 2011
Myöhäisempi kevät
Nyt suokaatten mitä nöyrimmät anteeksipyynnöt allekirjoittaneelta: ANTEEKSI, että kesti! Ei sillä, että koskaan jättäisin mitään tekemättä, mutta kun tekemistä on niin paljon, niin jää muut vähemmän pakolliset jutut vähän vähille. Käydäänpä läpi vielä Madridin kevään viimeiset tapahtumat.
Edellinen tilapäivitys jäi muistaakseni Fallasiin. Uuden asunnon - ja ah niin armaan Vodafonen vuoksi - netti toimi entistä epäsäännöllisemmin.
Eli maaliskuun alkupuolella päätettiin "Ryhmä rämän" kanssa osallistua legendaarisille Fallas festeille Valenciaan. Fallasten ideana on, katolisten maiden perinteenä, rakentaa paperimassasta näyttäviä talonkorkuisia figuureita ja illan edetessä liekittää kyseiset käsityön näytteet taivaan tuuliin ja näin karkottaa pakkasherra ja toivottaa kevät tervetulleeksi. Jos muisti ei täysin petä, menimme sinne 19.3. lauantaina. Reissukuraattoriksemme muotoutunut Juán varasi bussiliput aamuvarhaiselle ja saavuimme aurinkoiseen Valenciaan iltapäivällä.
Koska seurassamme oli serbi ja dominikaaninen, päivän tärkeysjärjestys oli tullut sovittua jo hyvissä ajoin selväksi: ekana mennään merelle! Pienen metrosompailun jälkeen löydettiinkin ydinkeskustan ulkopuolinen kultarannikko ja päivä menikin leppoisasti biitsillä vätystellen. Vihdoin ja viimein myös kanadalaiset löysivät tiensä leiriin ja yhdessä lähdettiin suunnistamaan kohti keskustan fallaksia.
Merkittävä osa fallaksia on ILOTULITTEET. Kyseessähän ei ole suomalaiseen tapaan "(lapsi)turvallinen", "(yli)suojeltu", "(millään tavoin) vastuullinen" ilotulituksista nauttiminen, vaan isoimmat pommit annetaan nuorimmille ja kaikennäköinen valvonta on liioittelua. Lue: kaduilla oli väkeä miljoona tuhat miljoona ja pommeja heiteltiin väkijoukkoon, väkijoukon keskeltä, väkijoukon reunoilta. Pääsimme jopa todistamaan kun isä antoi n.2vuotiaalle taaperolle ilotulitteen käteen, joka päätyi ampumaan tulitteen vastasyntyneen sisaruksensa naamaan. But that's ok, this is Spain.
Itse fallasten liekittäminen oli tulista puuhaa. Jokaisella korttelilla, eli jokaisessa tienristeyksessä, oli oma jättifallas. Polttoseremonia alkoi sillä, että palokunta ruiskutti parin metrin päässä olevat talonseinät vedellä, jotta enimmiltä tulipaloilta vältyttäisiin. Seuraavaksi vuorossa olivat, yllätys yllätys, fallaksen ilotulitteet, jonka jälkeen koko komistus sytyttettiin. Ohessa ystävän kuvaama linkki http://www.youtube.com/watch?v=c9O_vA8fFuo Kaikkia todennäköisyyksiä uhmaten, koko ryhmä onnistui kumminkin palaamaan reissulta kaikki raajat ja henget tallella. Tapahtuma ei sovi heikkohermoisimmille, mutta suosittelen sitä kuitenkin lämpimästi!
Seuraavalla viikolla suunnistimme suomalaisvahvistuksen, señorita L:n, kanssa Teneriffalle. Olimme valinneet kohteen paitsi edullisuuden, mutta myös saaren vastaanottaman suomalaissuosion vuoksi - pitihän se nähdä, onko paikka niin ristiriitainen kuin kerrotaan. Ja olihan se. Suomea kuuli joka kadunkulmassa, menuja sai suomeksi, palvelua suomeksi.. Jos jotain hyvää on keksittävä, niin olkoot se vaikka kaunis luonto ja edulliset hinnat, niin ja matkaseura, tietysti ;)
Onnistuin Teneriffalla polttamaan itseni jo ensimmäisenä päivänä - loppureissun olinkin ihan rapuna :P Yksi reissun ehdottomista kohokohdista oli tottakai MATTI NYKÄSEN KEIKKA ja pullo omena UpCideria :D Reissun kuntoilut hoidettiin pois alta tulivuori Teiden maastossa, ja mukaan tarttui lisko-otosten ja yhä tulisemman rusketuksen lisäksi suuri määrä upeita maisemakuvia.
7.huhtikuuta nuoret valtasivat Solin aukion. Protestin nimi oli 15M ja taustalla pyöri ryhmä Juventud sin Futuro - Nuoret vailla tulevaisuutta. Solille nousi päivässä telttakylä ja valtava määrä bannereita. Huhujen mukaan aukiolla oli parhaimmillaan 30,000 ihmistä ja taisivat jossain vaiheessa julistaakin leirin autonomiseksi valtioksi :D Uskomatonta kyllä, viikkoja kestävä mielenilmaus sujui täysin väkivallattomasti - ei onnistuisi Suomessa.
Valitettavasti omalta osaltani Marokon reissu muuttui viime metreillä Suomen pikavisiitiksi, mutta tästäkin huolimatta pääsiäinen saapui Espanjaan täysin normaalisti. Pääsiäisen mukana Madridiin saapui kaksi kappaletta Suomen sukulaisia ja perinteeksi muodostuen: kurjat säät. Vaikka nettikirjoitukset uhittelivat kaikkien paikkojen olevan kiinni, niin keskustan liikkeet, kaupat, ravintolat ja museot toimivat täysin normaaleilla viikkorytmeillä. Ainoina poikkeuksina mainittakoon lisääntynyt väentungos ja pääsiäisalttareiden kanniskelu pitkin kaupunkia.
Pääsiäisen jälkeen käytiin brasilialaisen ja espanjalaisen kanssa Pais Vascossa. Uskomattoman kaunista! San sebastian on kuuluisa Pintxoista ("pinchos") eli vähän näyttävämmistä tapaksista. Lisäksi käytiin yhdellä pienellä omenatilalla, jossa syötiin ja juotiin paikallisia tuotteita. Paikka on ehdottomasti kulinaristin taivas ja vaikka hinnat onkin vähän kalliimpia kuin etelämmässä, sinne voisi kevyesti mennä viikoksi vain syömään ja katsomaan maisemia :D
Suomalaisia perinteitä ylläpitäen juhlimme vappua Lagolla, järven vieressä sijaitsevassa puistossa. Lattareille aiheutti hieman huvitusta ajatus "perinnepiknikistä", enkä ole edelleenkään varma ymmärsivätkö he kunnolla juhlan ideaa. Selityksemme meni muistaakseni jotenkin tähän malliin:
-Miksi me siis ollaan piknikillä?
-Tämä on suomalainen perinne.
-Mutta teillähän on lunta!
-Niin, mutta voi olla olemattakin lunta. Jos käy säkä, niin silloin tällön lumi saattaa olla jo sulanut tähän aikaan. Ja tämä on työntekijöiden juhla.
-Mutta ettehän te käy töissä?
-Niin mutta tämä on myös opiskelijoiden juhla.
-Mutta eihän teillä vielä pääty koulut?
-No ei mutta juhlitaan silti. Varsinkin teekkarit.
-No mitäs ne sitten on ja miten ne liittyy mihinkään?
-Ne on vähän niinku Juán tässä, eikä me tiedetä miten ne liittyy vappuun, mutta silloin syödään munkkeja ja juodaan simaa. Niin ja alkoholia.
-...??? SalmiYUCK!!!
Edellinen tilapäivitys jäi muistaakseni Fallasiin. Uuden asunnon - ja ah niin armaan Vodafonen vuoksi - netti toimi entistä epäsäännöllisemmin.
Eli maaliskuun alkupuolella päätettiin "Ryhmä rämän" kanssa osallistua legendaarisille Fallas festeille Valenciaan. Fallasten ideana on, katolisten maiden perinteenä, rakentaa paperimassasta näyttäviä talonkorkuisia figuureita ja illan edetessä liekittää kyseiset käsityön näytteet taivaan tuuliin ja näin karkottaa pakkasherra ja toivottaa kevät tervetulleeksi. Jos muisti ei täysin petä, menimme sinne 19.3. lauantaina. Reissukuraattoriksemme muotoutunut Juán varasi bussiliput aamuvarhaiselle ja saavuimme aurinkoiseen Valenciaan iltapäivällä.
Koska seurassamme oli serbi ja dominikaaninen, päivän tärkeysjärjestys oli tullut sovittua jo hyvissä ajoin selväksi: ekana mennään merelle! Pienen metrosompailun jälkeen löydettiinkin ydinkeskustan ulkopuolinen kultarannikko ja päivä menikin leppoisasti biitsillä vätystellen. Vihdoin ja viimein myös kanadalaiset löysivät tiensä leiriin ja yhdessä lähdettiin suunnistamaan kohti keskustan fallaksia.
Merkittävä osa fallaksia on ILOTULITTEET. Kyseessähän ei ole suomalaiseen tapaan "(lapsi)turvallinen", "(yli)suojeltu", "(millään tavoin) vastuullinen" ilotulituksista nauttiminen, vaan isoimmat pommit annetaan nuorimmille ja kaikennäköinen valvonta on liioittelua. Lue: kaduilla oli väkeä miljoona tuhat miljoona ja pommeja heiteltiin väkijoukkoon, väkijoukon keskeltä, väkijoukon reunoilta. Pääsimme jopa todistamaan kun isä antoi n.2vuotiaalle taaperolle ilotulitteen käteen, joka päätyi ampumaan tulitteen vastasyntyneen sisaruksensa naamaan. But that's ok, this is Spain.
Itse fallasten liekittäminen oli tulista puuhaa. Jokaisella korttelilla, eli jokaisessa tienristeyksessä, oli oma jättifallas. Polttoseremonia alkoi sillä, että palokunta ruiskutti parin metrin päässä olevat talonseinät vedellä, jotta enimmiltä tulipaloilta vältyttäisiin. Seuraavaksi vuorossa olivat, yllätys yllätys, fallaksen ilotulitteet, jonka jälkeen koko komistus sytyttettiin. Ohessa ystävän kuvaama linkki http://www.youtube.com/watch?v=c9O_vA8fFuo Kaikkia todennäköisyyksiä uhmaten, koko ryhmä onnistui kumminkin palaamaan reissulta kaikki raajat ja henget tallella. Tapahtuma ei sovi heikkohermoisimmille, mutta suosittelen sitä kuitenkin lämpimästi!
Seuraavalla viikolla suunnistimme suomalaisvahvistuksen, señorita L:n, kanssa Teneriffalle. Olimme valinneet kohteen paitsi edullisuuden, mutta myös saaren vastaanottaman suomalaissuosion vuoksi - pitihän se nähdä, onko paikka niin ristiriitainen kuin kerrotaan. Ja olihan se. Suomea kuuli joka kadunkulmassa, menuja sai suomeksi, palvelua suomeksi.. Jos jotain hyvää on keksittävä, niin olkoot se vaikka kaunis luonto ja edulliset hinnat, niin ja matkaseura, tietysti ;)
Onnistuin Teneriffalla polttamaan itseni jo ensimmäisenä päivänä - loppureissun olinkin ihan rapuna :P Yksi reissun ehdottomista kohokohdista oli tottakai MATTI NYKÄSEN KEIKKA ja pullo omena UpCideria :D Reissun kuntoilut hoidettiin pois alta tulivuori Teiden maastossa, ja mukaan tarttui lisko-otosten ja yhä tulisemman rusketuksen lisäksi suuri määrä upeita maisemakuvia.
7.huhtikuuta nuoret valtasivat Solin aukion. Protestin nimi oli 15M ja taustalla pyöri ryhmä Juventud sin Futuro - Nuoret vailla tulevaisuutta. Solille nousi päivässä telttakylä ja valtava määrä bannereita. Huhujen mukaan aukiolla oli parhaimmillaan 30,000 ihmistä ja taisivat jossain vaiheessa julistaakin leirin autonomiseksi valtioksi :D Uskomatonta kyllä, viikkoja kestävä mielenilmaus sujui täysin väkivallattomasti - ei onnistuisi Suomessa.
Valitettavasti omalta osaltani Marokon reissu muuttui viime metreillä Suomen pikavisiitiksi, mutta tästäkin huolimatta pääsiäinen saapui Espanjaan täysin normaalisti. Pääsiäisen mukana Madridiin saapui kaksi kappaletta Suomen sukulaisia ja perinteeksi muodostuen: kurjat säät. Vaikka nettikirjoitukset uhittelivat kaikkien paikkojen olevan kiinni, niin keskustan liikkeet, kaupat, ravintolat ja museot toimivat täysin normaaleilla viikkorytmeillä. Ainoina poikkeuksina mainittakoon lisääntynyt väentungos ja pääsiäisalttareiden kanniskelu pitkin kaupunkia.
Pääsiäisen jälkeen käytiin brasilialaisen ja espanjalaisen kanssa Pais Vascossa. Uskomattoman kaunista! San sebastian on kuuluisa Pintxoista ("pinchos") eli vähän näyttävämmistä tapaksista. Lisäksi käytiin yhdellä pienellä omenatilalla, jossa syötiin ja juotiin paikallisia tuotteita. Paikka on ehdottomasti kulinaristin taivas ja vaikka hinnat onkin vähän kalliimpia kuin etelämmässä, sinne voisi kevyesti mennä viikoksi vain syömään ja katsomaan maisemia :D
Suomalaisia perinteitä ylläpitäen juhlimme vappua Lagolla, järven vieressä sijaitsevassa puistossa. Lattareille aiheutti hieman huvitusta ajatus "perinnepiknikistä", enkä ole edelleenkään varma ymmärsivätkö he kunnolla juhlan ideaa. Selityksemme meni muistaakseni jotenkin tähän malliin:
-Miksi me siis ollaan piknikillä?
-Tämä on suomalainen perinne.
-Mutta teillähän on lunta!
-Niin, mutta voi olla olemattakin lunta. Jos käy säkä, niin silloin tällön lumi saattaa olla jo sulanut tähän aikaan. Ja tämä on työntekijöiden juhla.
-Mutta ettehän te käy töissä?
-Niin mutta tämä on myös opiskelijoiden juhla.
-Mutta eihän teillä vielä pääty koulut?
-No ei mutta juhlitaan silti. Varsinkin teekkarit.
-No mitäs ne sitten on ja miten ne liittyy mihinkään?
-Ne on vähän niinku Juán tässä, eikä me tiedetä miten ne liittyy vappuun, mutta silloin syödään munkkeja ja juodaan simaa. Niin ja alkoholia.
-...??? SalmiYUCK!!!
Kevät lähestyy
Dodii, taaspa sitä vierähti pitkä aika kirjottamisesta - huomaa kyl selkeesti, että kun ei oo PAKKO tehdä mitään epämieluista, niin ei niitä vaihtoehtosia harrastuksiakaan tuu harrastettua.
Joululomat Suomessa oli ja meni. Pääsin alottamaan repäsevästi pienellä kuumeella ja antibioottikuurilla - eikös se vähän Suomen talveen kuulukin. Loma meni leppoisasti perhettä ja ystäviä nähden, pyhät kului vanhempien luona ja railakkaampi uusivuosi Jenssissä. Paukkupakkaset tuli itelle oikeen puskan takaa; Joensuussa kun kävelin ekana iltapäivänä keskustaan, huomasin puolessa välissä matkaa, että olin unohtanu pipon, kaulaliinan ja hanskat Tampereelle :D
Paluu Epsanjaan koitti 8.päivä tammikuuta ja +10astetta sateisenakin tuntui tropiikilta. Seuraava viikko kului viimehetken SPSS-raporttien kanssa sotien; viikonloppuna onneksi lähdettiin Origen y evolución kurssin kanssa Burgosiin tuulettumaan. Burgos on MAGEE paikka, vaikka sieltä ei niitä kuvia tarttunutkaan mukaan. Kolme seuraavaa viikkoa luin tentteihin (lue: siivosin kämpän muutamaan kertaan päivässä, perustin blogin, tutustuin skientologiaan ja muihin ihmiskunnan mestari-ideoihin).
7.helmikuuta aloitettiin uusi semester ja muistaakseni kävinkin ekan viikon kattelemassa kurssiantia. Loppupeleissä tein tietoisen päätöksen siitä, että omistaisin kevään apinatutkimukselle, kandille ja espanjalle - mun yliopisto-opiskelut autonomassa ois virallisesti ohi.
20.päivän viikonloppuna muutin vihdoin ja viimein pois edellisestä asunnosta. Huone ja kämppä sinällään olivat aivan ihanat, mutta kämpän mukana tuli The Kämppis, jonka vuoksi sieltä muutinkin. Lyhyesti, kyseessä oli voimakkaista mielialavaihteluista kärsivä 50vuotias nainen, joka hajotti ja varasti juttuja, suosikeista mainittaakoon, että tunki pyykinpesukoneen pesuaineluukun ja rummun täyteen vessapaperia... Uusi asunto on aavistuksen kalliimpi, mutta paremmalla sijainnilla (O-PE-RA!!), täällä on koira, ja vuokraemäntä on n.60v tyypillinen espanjalaisrouva, joka vaatii saada pedata mun sängyn, siivota huoneen, pestä ja silittää vaatteet, tehdä ruokaa... en valita! :D
Samaisena viikkona menin eläintarhalle tutustumaan koordinaattoriin ja tutkimuskohteisiin. Alunperin arvoin pitkään kapusiiniapinoiden (E-Amerikka) ja orankien (Indonesia) välillä ja just sillä hetkellä kun päädyin kapusiineihin, mulle ilmoitettiin, että tutkisin orankeja. Päivää ennen kun menin eläintarhalle sähköpostiin oli kuitenkin tullut tieto, että orankipoikasen emo oli menehtynyt (vieläpä alfa) eli lauman hierarkia tulisi olemaan niin sekaisin, että "joutuisin" tutkimaan kapusiineja. Eläintarha on aivan valtava. Ja kallis, mutta valtava. Sieltä löytyy vaikka mitä: gorilloja (gorilla vauva!), pandoja (2kpl pandavauvoja!!!!), valkosta tiikeriä, siperian tiikeriä, valkosta jellonaa, jättironsuja ja vaikka mitä miljoonaa muuta! Eläimillä on lisäks suhteellisen hyvät olot, petolintuja lukuunottamatta - joutuvat olemaan maassa, jaloistaan kiinni, ilman varjoa/liikkumismahdollisuutta.
Apinatutkimus on lähtenyt vähän hitaanlaisesti käyntiin johtuen lähinnä omasta sairastelusta, matkustelusta ja kylmistä keleistä, jolloin mokomat eivät liikahdakaan. Ehkä ne tästä piristyvät, kun ilmat lähtee lämpenee :)
Matkakuumeesta sen verran, että tammi- ja helmikuu hurahti ohi niin nopeeta, että iski hirvee paniikki siitä, miten vähän aikaa täällä enää on jäljellä! Tuumasta toimeen, lensin 4.3. Cadiziin karnevaaleihin. Cadizin reissu oli suunnitteilla jo syksyllä, mutta kaatui koulukiireisiin. Viikonloppuloma tuli tarpeeseen ja siellä keksinkin aloittavani seuraavalla viikolla kielikurssin inhispaniassa. Lisäksi "3:n kuun paniikin" myötä varasin keväälle lisää reissuja: luvassa on viikko Teneriffalla, viikko Marokossa ja viikko Norjassa!
Joka toisella tuntuu olevan synttärit maaliskuussa ja ollaankin niitä juhlittu tässä pari viikkoa. Viime lauantaina pidettiin koko vaihtoporukalle botellon Templo de Debotilla, tällä viikolla on vyön alla jo ensikäynti El Tigressä (cervezeria), tänään on brasilialaisen syntymäpäivä, huomenna on irlantilaisten saint patricks day ja lauantaina lähdetään Valenciaan juhlimaan Las Fallasia :D päivittelen lähiaikoina reissu- ym.kuvia.
Anteeksi, tää nyt oli tälleen vähän hätäiseen kirjoteltu ja kustakin reissusta, tapahtumasta ja tekeleestä olisi vaikka mitä lisää kerrottavaa. Palaan asiaan taas piakkoin!! Tai ainakin pikaisemmin :P
M.
Joululomat Suomessa oli ja meni. Pääsin alottamaan repäsevästi pienellä kuumeella ja antibioottikuurilla - eikös se vähän Suomen talveen kuulukin. Loma meni leppoisasti perhettä ja ystäviä nähden, pyhät kului vanhempien luona ja railakkaampi uusivuosi Jenssissä. Paukkupakkaset tuli itelle oikeen puskan takaa; Joensuussa kun kävelin ekana iltapäivänä keskustaan, huomasin puolessa välissä matkaa, että olin unohtanu pipon, kaulaliinan ja hanskat Tampereelle :D
Paluu Epsanjaan koitti 8.päivä tammikuuta ja +10astetta sateisenakin tuntui tropiikilta. Seuraava viikko kului viimehetken SPSS-raporttien kanssa sotien; viikonloppuna onneksi lähdettiin Origen y evolución kurssin kanssa Burgosiin tuulettumaan. Burgos on MAGEE paikka, vaikka sieltä ei niitä kuvia tarttunutkaan mukaan. Kolme seuraavaa viikkoa luin tentteihin (lue: siivosin kämpän muutamaan kertaan päivässä, perustin blogin, tutustuin skientologiaan ja muihin ihmiskunnan mestari-ideoihin).
7.helmikuuta aloitettiin uusi semester ja muistaakseni kävinkin ekan viikon kattelemassa kurssiantia. Loppupeleissä tein tietoisen päätöksen siitä, että omistaisin kevään apinatutkimukselle, kandille ja espanjalle - mun yliopisto-opiskelut autonomassa ois virallisesti ohi.
20.päivän viikonloppuna muutin vihdoin ja viimein pois edellisestä asunnosta. Huone ja kämppä sinällään olivat aivan ihanat, mutta kämpän mukana tuli The Kämppis, jonka vuoksi sieltä muutinkin. Lyhyesti, kyseessä oli voimakkaista mielialavaihteluista kärsivä 50vuotias nainen, joka hajotti ja varasti juttuja, suosikeista mainittaakoon, että tunki pyykinpesukoneen pesuaineluukun ja rummun täyteen vessapaperia... Uusi asunto on aavistuksen kalliimpi, mutta paremmalla sijainnilla (O-PE-RA!!), täällä on koira, ja vuokraemäntä on n.60v tyypillinen espanjalaisrouva, joka vaatii saada pedata mun sängyn, siivota huoneen, pestä ja silittää vaatteet, tehdä ruokaa... en valita! :D
Samaisena viikkona menin eläintarhalle tutustumaan koordinaattoriin ja tutkimuskohteisiin. Alunperin arvoin pitkään kapusiiniapinoiden (E-Amerikka) ja orankien (Indonesia) välillä ja just sillä hetkellä kun päädyin kapusiineihin, mulle ilmoitettiin, että tutkisin orankeja. Päivää ennen kun menin eläintarhalle sähköpostiin oli kuitenkin tullut tieto, että orankipoikasen emo oli menehtynyt (vieläpä alfa) eli lauman hierarkia tulisi olemaan niin sekaisin, että "joutuisin" tutkimaan kapusiineja. Eläintarha on aivan valtava. Ja kallis, mutta valtava. Sieltä löytyy vaikka mitä: gorilloja (gorilla vauva!), pandoja (2kpl pandavauvoja!!!!), valkosta tiikeriä, siperian tiikeriä, valkosta jellonaa, jättironsuja ja vaikka mitä miljoonaa muuta! Eläimillä on lisäks suhteellisen hyvät olot, petolintuja lukuunottamatta - joutuvat olemaan maassa, jaloistaan kiinni, ilman varjoa/liikkumismahdollisuutta.
Apinatutkimus on lähtenyt vähän hitaanlaisesti käyntiin johtuen lähinnä omasta sairastelusta, matkustelusta ja kylmistä keleistä, jolloin mokomat eivät liikahdakaan. Ehkä ne tästä piristyvät, kun ilmat lähtee lämpenee :)
Matkakuumeesta sen verran, että tammi- ja helmikuu hurahti ohi niin nopeeta, että iski hirvee paniikki siitä, miten vähän aikaa täällä enää on jäljellä! Tuumasta toimeen, lensin 4.3. Cadiziin karnevaaleihin. Cadizin reissu oli suunnitteilla jo syksyllä, mutta kaatui koulukiireisiin. Viikonloppuloma tuli tarpeeseen ja siellä keksinkin aloittavani seuraavalla viikolla kielikurssin inhispaniassa. Lisäksi "3:n kuun paniikin" myötä varasin keväälle lisää reissuja: luvassa on viikko Teneriffalla, viikko Marokossa ja viikko Norjassa!
Joka toisella tuntuu olevan synttärit maaliskuussa ja ollaankin niitä juhlittu tässä pari viikkoa. Viime lauantaina pidettiin koko vaihtoporukalle botellon Templo de Debotilla, tällä viikolla on vyön alla jo ensikäynti El Tigressä (cervezeria), tänään on brasilialaisen syntymäpäivä, huomenna on irlantilaisten saint patricks day ja lauantaina lähdetään Valenciaan juhlimaan Las Fallasia :D päivittelen lähiaikoina reissu- ym.kuvia.
Anteeksi, tää nyt oli tälleen vähän hätäiseen kirjoteltu ja kustakin reissusta, tapahtumasta ja tekeleestä olisi vaikka mitä lisää kerrottavaa. Palaan asiaan taas piakkoin!! Tai ainakin pikaisemmin :P
M.
Tilaa:
Kommentit (Atom)