Myöhäisempi kevät

Nyt suokaatten mitä nöyrimmät anteeksipyynnöt allekirjoittaneelta: ANTEEKSI, että kesti! Ei sillä, että koskaan jättäisin mitään tekemättä, mutta kun tekemistä on niin paljon, niin jää muut vähemmän pakolliset jutut vähän vähille. Käydäänpä läpi vielä Madridin kevään viimeiset tapahtumat.

Edellinen tilapäivitys jäi muistaakseni Fallasiin. Uuden asunnon - ja ah niin armaan Vodafonen vuoksi - netti toimi entistä epäsäännöllisemmin.

Eli maaliskuun alkupuolella päätettiin "Ryhmä rämän" kanssa osallistua legendaarisille Fallas festeille Valenciaan. Fallasten ideana on, katolisten maiden perinteenä, rakentaa paperimassasta näyttäviä talonkorkuisia figuureita ja illan edetessä liekittää kyseiset käsityön näytteet taivaan tuuliin ja näin karkottaa pakkasherra ja toivottaa kevät tervetulleeksi. Jos muisti ei täysin petä, menimme sinne 19.3. lauantaina. Reissukuraattoriksemme muotoutunut Juán varasi bussiliput aamuvarhaiselle ja saavuimme aurinkoiseen Valenciaan iltapäivällä.

Koska seurassamme oli serbi ja dominikaaninen, päivän tärkeysjärjestys oli tullut sovittua jo hyvissä ajoin selväksi: ekana mennään merelle! Pienen metrosompailun jälkeen löydettiinkin ydinkeskustan ulkopuolinen kultarannikko ja päivä menikin leppoisasti biitsillä vätystellen. Vihdoin ja viimein myös kanadalaiset löysivät tiensä leiriin ja yhdessä lähdettiin suunnistamaan kohti keskustan fallaksia.

Merkittävä osa fallaksia on ILOTULITTEET. Kyseessähän ei ole suomalaiseen tapaan "(lapsi)turvallinen", "(yli)suojeltu", "(millään tavoin) vastuullinen" ilotulituksista nauttiminen, vaan isoimmat pommit annetaan nuorimmille ja kaikennäköinen valvonta on liioittelua. Lue: kaduilla oli väkeä miljoona tuhat miljoona ja pommeja heiteltiin väkijoukkoon, väkijoukon keskeltä, väkijoukon reunoilta. Pääsimme jopa todistamaan kun isä antoi n.2vuotiaalle taaperolle ilotulitteen käteen, joka päätyi ampumaan tulitteen vastasyntyneen sisaruksensa naamaan. But that's ok, this is Spain.

Itse fallasten liekittäminen oli tulista puuhaa. Jokaisella korttelilla, eli jokaisessa tienristeyksessä, oli oma jättifallas. Polttoseremonia alkoi sillä, että palokunta ruiskutti parin metrin päässä olevat talonseinät vedellä, jotta enimmiltä tulipaloilta vältyttäisiin. Seuraavaksi vuorossa olivat, yllätys yllätys, fallaksen ilotulitteet, jonka jälkeen koko komistus sytyttettiin. Ohessa ystävän kuvaama linkki http://www.youtube.com/watch?v=c9O_vA8fFuo Kaikkia todennäköisyyksiä uhmaten, koko ryhmä onnistui kumminkin palaamaan reissulta kaikki raajat ja henget tallella. Tapahtuma ei sovi heikkohermoisimmille, mutta suosittelen sitä kuitenkin lämpimästi!

Seuraavalla viikolla suunnistimme suomalaisvahvistuksen, señorita L:n, kanssa Teneriffalle. Olimme valinneet kohteen paitsi edullisuuden, mutta myös saaren vastaanottaman suomalaissuosion vuoksi - pitihän se nähdä, onko paikka niin ristiriitainen kuin kerrotaan. Ja olihan se. Suomea kuuli joka kadunkulmassa, menuja sai suomeksi, palvelua suomeksi.. Jos jotain hyvää on keksittävä, niin olkoot se vaikka kaunis luonto ja edulliset hinnat, niin ja matkaseura, tietysti ;)

Onnistuin Teneriffalla polttamaan itseni jo ensimmäisenä päivänä - loppureissun olinkin ihan rapuna :P Yksi reissun ehdottomista kohokohdista oli tottakai MATTI NYKÄSEN KEIKKA ja pullo omena UpCideria :D Reissun kuntoilut hoidettiin pois alta tulivuori Teiden maastossa, ja mukaan tarttui lisko-otosten ja yhä tulisemman rusketuksen lisäksi suuri määrä upeita maisemakuvia.

7.huhtikuuta nuoret valtasivat Solin aukion. Protestin nimi oli 15M ja taustalla pyöri ryhmä Juventud sin Futuro - Nuoret vailla tulevaisuutta. Solille nousi päivässä telttakylä ja valtava määrä bannereita. Huhujen mukaan aukiolla oli parhaimmillaan 30,000 ihmistä ja taisivat jossain vaiheessa julistaakin leirin autonomiseksi valtioksi :D Uskomatonta kyllä, viikkoja kestävä mielenilmaus sujui täysin väkivallattomasti - ei onnistuisi Suomessa.

Valitettavasti omalta osaltani Marokon reissu muuttui viime metreillä Suomen pikavisiitiksi, mutta tästäkin huolimatta pääsiäinen saapui Espanjaan täysin normaalisti. Pääsiäisen mukana Madridiin saapui kaksi kappaletta Suomen sukulaisia ja perinteeksi muodostuen: kurjat säät. Vaikka nettikirjoitukset uhittelivat kaikkien paikkojen olevan kiinni, niin keskustan liikkeet, kaupat, ravintolat ja museot toimivat täysin normaaleilla viikkorytmeillä. Ainoina poikkeuksina mainittakoon lisääntynyt väentungos ja pääsiäisalttareiden kanniskelu pitkin kaupunkia.

Pääsiäisen jälkeen käytiin brasilialaisen ja espanjalaisen kanssa Pais Vascossa. Uskomattoman kaunista! San sebastian on kuuluisa Pintxoista ("pinchos") eli vähän näyttävämmistä tapaksista. Lisäksi käytiin yhdellä pienellä omenatilalla, jossa syötiin ja juotiin paikallisia tuotteita. Paikka on ehdottomasti kulinaristin taivas ja vaikka hinnat onkin vähän kalliimpia kuin etelämmässä, sinne voisi kevyesti mennä viikoksi vain syömään ja katsomaan maisemia :D

Suomalaisia perinteitä ylläpitäen juhlimme vappua Lagolla, järven vieressä sijaitsevassa puistossa. Lattareille aiheutti hieman huvitusta ajatus "perinnepiknikistä", enkä ole edelleenkään varma ymmärsivätkö he kunnolla juhlan ideaa. Selityksemme meni muistaakseni jotenkin tähän malliin:

-Miksi me siis ollaan piknikillä?
-Tämä on suomalainen perinne.
-Mutta teillähän on lunta!
-Niin, mutta voi olla olemattakin lunta. Jos käy säkä, niin silloin tällön lumi saattaa olla jo sulanut tähän aikaan. Ja tämä on työntekijöiden juhla.
-Mutta ettehän te käy töissä?
-Niin mutta tämä on myös opiskelijoiden juhla.
-Mutta eihän teillä vielä pääty koulut?
-No ei mutta juhlitaan silti. Varsinkin teekkarit.
-No mitäs ne sitten on ja miten ne liittyy mihinkään?
-Ne on vähän niinku Juán tässä, eikä me tiedetä miten ne liittyy vappuun, mutta silloin syödään munkkeja ja juodaan simaa. Niin ja alkoholia.
-...??? SalmiYUCK!!!